Tammikuu

No niin. Nyt kun mulla on hieman tässä aikaa ennen kun pitää alkaa nukkumaan, niin ajattelin tulla kirjoittamaan hieman kuulumisia ja nyt saan lisättyä jo taas kuviakin pitkästä aikaa :) Tää tammikuu(kin) on ollut hieman hiljaisempi kuukausi postauksista. Mulla on nimittäin ollut niin kiire koko kuukauden, vain ja pelkästään tän muuton takia, nimittäin 300km ei oo mikään pikku homma muuttaa. Meillä on vieläkin osa tavaroista Rovaniemellä ja nyt tällä viikolla tarvis lähteä hakemaan ne sieltä. Ilman omaa autoa se on hieman hankalaa, kuten arvata saattaa. No mutta eiköhän kaikki järjesty sen suhteen, onhan ennenkin järjestynyt. 

Mulla ärsyttää omalla tavallaan tää meijän nykynen asunto; vanha ku mikä ja melko huonokuntonen kerrostalokolmio. No mitä muutakaan voi odottaa kunnan asunnoista? Tästä ei jotenkin vain saa kauhean kodikasta, ja mulla ei yhtään nappaa vihreät kaapin ovet eteisessä ja makkarissa.. No onneksi tässä on kuitenkin kaukolämmitys niin ei tule niin kauheat sähkölaskut, täällä on siis tosi kallis sähkö ja sähkönsiirto! Jotain positiivista siis. :)

Jaro on ainakin ollut kauheen tyytyväinen tähän muuttoon kun se on päässyt mummolaan (mun porukoille) yökylään nyt useammin kuin ikinä ennen. Tuntuu, että Jaro ois siellä paljon mieluummin kuin kotona. Asiaan varmaan suuresti vaikuttaa sekin, että mummolassa Jaro saa täyden huomion vain itseensä, mutta kotona on Inariinakin jonka tarvii saada myös huomiota. No eiköhän tuokin "mummola huuma" mene jossain vaiheessa ohi :) 

Vaikka alkuun pelkäsinkin, niin viihdyn täällä paljon paremmin kuin Rovaniemellä. Täällä näen päivittäin kavereita ja on paljon enemmän tekemistä kuin roissa. Oon nyt suunnitellut aloittavani taas pitkästä aikaa rakkaan harrastuksen; uinnin. Asutaan ihan uimahallin vieressä niin on helppoa tuo kulkeminen sinne talvellakin :) 

Aiemmassa postauksessa kirjoittelin siittä Jaron kielijänteestä, silloin siis epäiltiin, että se on liian kireä. No joulukuun lopulla kun Jarolla oli lääkäriaika tuon asian suhteen, todettiin, että se on todellakin aivan liian kireä ja sen vuoksi Jaron puhekin on viivästynyt. Nyt sitten odotellaan aikaa LKS:sään, että tuo kielijänne operoidaan. 
Inariinakin kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia. Melkein on neiti oppinut jo konttaamisen salat, vielä kun oppisi ottamaan kädetkin mukaan ettei aina kaatuisi kasvoilleen :)

Tämmöistä meille tällä kertaa. Tein tosiaan uuden vuoden lupauksenkin; lupasin itselleni, että alan kirjoittamaan tänne aktiivisemmin, mutta ainakaan se lupaus ei ole vielä toteutunut.. Tässä vielä muutama kuva loppuun :) 

JARO 2-VUOTTA

RAKKAUS 

Ps. Kiitos kaverini, oon jäänyt totaaliseen koukkuun facebookkiin, ja sielläkin vain yhteen peliin; 

Candy Crush Sagaan! OMG! :D

Porot on kivoja...

...varsinkin auton kyljessä. 
Elikkä kuten arvata saattaa, ajettiin poron päälle. Torstaina oltiin lähössä hakemaan muuttokuormaa Rovaniemeltä (nyt on sit virallistettu paluumuutto Ivaloon). Päästiin me vissiin 10km eteenpäin ennen kuin poro hyppäs lumipenkasta suoraan auton kylkeen. Onneksi ei tullu henkilövahinkoja, eikä autoonkaan tullut onneksi kuin pari pientä naarmua hanttarinpuolen etuoveen. Meil oli viel kaverin auto lainassa, vähä hävetti, mut eihän noille poroille voi mitään. Ne on ihan tyhmiä ku hyppivät pitkin teitä! Meijän matka kuitenkin loppui siihen, kun eihän pete voinut enää sitten ajaa yhtään enempää kun oli pakko. Tuo oli petelle ensimmäinen porokolari, samoin myös mulle, niin kyllähän siinä jalat tärisi monta tuntia. 
No huomenna, viimeistään tiistaina, on pakko sitten ottaa uus yritys, että päästään pois täältä porukoitten nurkista. Kaipaan jo pikkuhiljaa sitä perhe-elämää omien rakkaitten kanssa! ♥

ps. saatiin vihdoin leikattua Jaron hiukset lyhyemmiksi. Olipas sekin monen viikon homma! 

Ivalo!

Heti alkuunsa haluan pyytää anteeksi kaikilta blogini lukijoilta tätä mun hiljaiseloa täällä bloggerissa. Mulla on taas jotenki kadonnut fiilikset kaikesta! Pelkkä ajatuskin siitä, että pitäis tulla kirjoittamaan tänne jotain saa mun ajatukset ihan sekaisin kun en tiedä mistä kirjottaisin. Niin paljon ois kirjoitettavaa mut jotenkin en vaan saa ajatuksiani sanoiksi. Aika kakspiippunen juttu ku tänne kirjoittelu avaa mulle itellekki mun ajatuksia. 

No nyt kuitenkin ajattelin tulla pitkästä aikaa päivittelemään. Ollaan nyt Ivalossa mun porukoiden luona. Ja näillä näkymin ollaan muuttamassa tänne takaisin, ei sentään kuitenkaan mun porukoille! Ollaan pitkään haluttu muuttaa pois Rovaniemeltä, mut on ollut ongelmana vain se, että kun ei tiedetä että minne. Monta kertaa ollaan puhuttu etelästä; Riihimäki, Turku, Paimio..? Mut nyt sit kun tultiin käymään täällä pohjosessa, niin jotenkin täällä on se oma viehätyksensä ja joku täällä vetää kovasti puoleensa. Onhan tää mun synnyinseutua ja lähestulkoon mun koko suku asuu täällä (isän puolelta). Äidin puolen sukulaisiin en edes pidä niin paljon yhteyttä. Petekin viihtyy täällä paljon paremmin kuin roissa. 
Toivon vain, että tää viehätys jatkuis sit viel puolen vuoden päästäkin ja ettei sit yhtäkkiä tuu taas halu muuttaa takaisin kaupunkiin. Ja oishan tää tietenkin lasten kannalta erittäin loistava paikka asua! Petekin haluis tosi kovasti muuttaa tänne, mut siltikin mua mietityttää kovasti tää muutto. Haluunko mä oikeasti muuttaa tänne porojen keskelle takasin? Haluunko mä muuttaa paikkaan, missä ei oo oikeesti yhtään mitään? Tai no on, kaksi vaatekauppaa: Tekstiili Nikula ja Räsy ja Ronttonen, jonka oikeeta nimeä en ees muista! Ja onhan tääl tietenkin pari ruokakauppaa ja apteekki yms yms.. Eli periaatteessa kaikki mitä ihminen tarvitsee elääkseen. Ja ainiin, onhan täällä kirppari! Joka tosin on erittäin pieni: siel on varmaan 15 myyntipöytää ja se on erään kaupan kellarissa ja se on tosi tunkkanen paikka. ARGH!. Rovaniemellä sentäs ois kaikki! Tarkoitan nyt siis henkkamaukkaa ja muita kivoja kauppoja. Ei tultas enää pääsemään alennusmyynteihin (ja muutenkin) shoppaileen kaikkea turhanpäivästä. Niin, turhanpäivästä rahanmenoa. Ja tietenkin täältä pääsee aina käymään mutkan roissa, matkaa sinne tulee "vaivaiset" 300km.... 
Kummassakin paikassa on omat hyvät ja huonot puolensa. On niin hankalaa. 
No ehkä tää valittaminen nyt kuitenkin riittää, onhan paljon muutakin mistä vois kirjoittaa! 

Ton edellisen lauseen jälkeen mulla tuli piiiiiiiiitkä tauko kirjoittamisessa. Mä en osaa enää kirjoittaa. Ehkä nyt on vaan parempi lopettaa tältä erää ja menen suosiolla nukkumaan! 

Hyvää uutta vuotta kaikille!