Positiivisuus Pläjäys!

Heippa kaikille! 

Johan tässä kerkesikin vierähtämään melkein kaksi kuukautta viime postauksesta. Oli aika ihanaa kun olin "unohtanut" blogin vähäksi aikaa ja sain keskittyä lapsiin ja parisuhteeseen ilman morkkista siitä, että en ole kirjoitellut tänne. Ehkä tästä on nyt hyvä jatkaa eteenpäin, uusien postauksien ja ennenkaikkea nopeamman kirjoittelun tahdissa! :)

Mitä meille kuuluu? Tähän voi vastata vaan positiivisesti, että kuuluu erittäin hyvää! Voisin aloittaa vaikka siitä, että Jaron kielijänne operoitiin viime maanantaina eli 3.6 ja kaikki sujui hyvin! Mä en pystynyt menemään Jaron mukaan sinne sairaalalle, joten pete hoiti sen. En vaan ois kestänyt nähdä Jaroa siinä esilääkitysvaiheessa ja muussa. Mulla itketti jo pelkkä ajatuskin koko toimenpiteestä, joten mä käytin sen ajan hyödyksi ja kävin shoppailemassa H&M:lta kesävaatteita lapsille, kun meillä tuli tää kesä tänne pohjoiseen hieman normaalia aikaisemmin. Teen erillisen postauksen nuista ostoksista heti kun löydän kameran piuhan et saan kuvat koneelle (vaihteeksi taas hukassa!) No mutta, leikkaus meni hyvin ja päästiin sitten jo puolen päivän jälkeen lähteen takas Ivaloa kohti. Alkumatkan Jaro oli vähä pökkyrässä, mutta kyllä sitten palautui nopeesti se "Oma tuttu Jaro" takaisin, eli loppumatka menikin sitten pojan viihdytykseen, että malttoi istua turvaistuimessaan ja olipa meillä muuten iloinen poika kotiin päästyämme, Jaro nimittäin oppi juomaan kunnolla pillimehua kotimatkalla! Voi sitä riemua! 

Toinen asia mikä mulla on ensimmäisten joukossa mielessä on se, että Inariina, meijän oma pieni vauva, täyttää parin viikon päästä vuoden (21.6)! Siis täh? Miten voi olla mahdollista? Mihin tää vauva-aika meni? Tuntuu, että vasta Inariina oli sellainen sylivauva joka vaan nukkui ja söi ja nukkui, mut nyt, nyt tää "sylivauva" ei paljon viihdy edes sylissä, vaan menee joka paikkaan Jaron perässä ja nousee jokaista mahdollista huonekalua pitkin seisomaan. Meillähän ei siis vielä kävellä, mutta kyllä konttaamallakin pääsee lujaa, ja kovasti kyllä kävellään tukea vasten ja monta kertaa päivässä Inariina yrittää jo päästää irti jä lähteä ilman tukea jatkamaan, mutta vielä ei ole tullut sen aika, että niin uskallettaisiin tehdä. Voi apua, pakko myöntää, mut mul on vauvakuume :) Tosin älkää tutut säikähtäkö, ei meille ole tulossa vauvaa, ainakaan vielä seuraavaan kymmeneen vuoteen! :) 
Ensimmäiset sanatkin on jo sanottu; äiti, iti(isi), mamma(maito), jao(jaro), ei ja monta muutakin sanaa on kuulunut aina välillä ilmeisesti vahingossa, mutta nuo sanat on sellaisia, mitä huudellaan joka päivä ja koko ajan! :)

Lisää positiivista kerrottavaa! Sillä me saatiin kunnalta uusi asunto, jonne päästään muuttamaan n. 4 viikon päästä, heti vain kun siellä on tehty remontti (edelliset asukkaat jättäneet "vähän" huonoon kuntoon). En malta oottaa, että päästään pois täältä vanhasta ja pienestä kerrostalo kolmiosta, rempattuun 75 neliöiseen rivarikolmioon, ihan keskustan tuntumaan! Eikä vuokrakaan ole montaa kymppiä kalliimpi! Tosin siinähän on suora sähkölämmitys, joten sähkölaskut tulee varmasti kallistumaan huomattavasti, mutta nyt on jo korkea aika kilpailuttaa sähköfirmoja! :) Oon iloinen siittä, että siellä uudessa asunnossa on vaatehuone ja päästään eroon näistä myrkynvihreistä kaapinovista, JES! 


Pitkästä aikaa mulla on sellainen fiilis että on kivaa kirjoittaa ja ei tarvitse miettiä joka lauseen välissä, että mitä mä nyt oikeen kirjottaisin. Nyt nää asiat oikeen pulppuaa mun päästä! Joten ehkäpä tuo "lyhyt blogin unohdus" teki ihan hyvää :) 

Nyt pidän pienen tauon ja kirjoitan vielä toisen postauksen meidän kesäsuunnitelmista! 

RAKKAAT!

Inariina ja Rosan Lilian-vauva! 

Yötön yö! Tällainen näkymä on meijän parvekkeelta :)

Ja ainiin! Viikon päästä tulee kaksi kuukautta ilman tupakkaa! Peukku sillekin! :)