Enkeli onkin piru

Aattelin tulla kertoon teille mun yhdestä "ystävästä". Kutsun häntä nyt vaikka tässä nimellä Eeva. 

Elikkä mä oon tutustunu Eevaan heti yläasteen alettua, valinnaisen musiikin tunneilla. Eevalla ei ollut kavereita ja hän oli koulukiusattu. Minun mielestä Eevassa ei ollut mitään vikaa, aivan tavallinen tyttö niinkuin minäkin. Tosin hänen itsetuntonsa on ollut erittäin huono koko meidän ystävyyden ajan ja paljon jo ennen sitäkin, hänellä on nimittäin lapsena ollut syöpä, jonka vuoksi hänet on suoraan sanottuna "lellitty piloille". 
Liikuttiin yhdessä ja kylästeltiin ja yövyttiin toistemme luona ja tehtiin kaikkea normaalia mitä kaverukset nyt aina keskenään tekevät, pelailtiin, katottiin leffoja, naurettiin kaikelle ihan tyhmällekin yms yms.. 
Jossain vaiheessa yläastetta meidän välit erkanivat, mutta heti yläasteen jälkeen, ammattikoulussa, meistä tuli todella hyviä ystäviä uudestaan. Mutta sitä ei jatkunut kauaa. 
Pian alkoi jatkuvat riitelyt ja kinastelut, myönnän vika oli varmasti suurimmaksi osaksi minussa kun härnäsin aina tahallani Eevaa. Mutta sitten taas saatiin sovittua kaikki, ja oltiin kuin paita ja perse aina yhdessä menossa joka paikkaan. Mutta sitten vasta se helvetti alkoi. 

Olin siis kulkenut yläasteen lopussa helluntaiseurakunnan järjestämissä nuortenilloissa, ja tutustunut sitä kautta moneen kivaan tyyppiin joiden kanssa olen vielä nykyäänkin yhteyksissä. 
Tutustutin myös Eevan näihin henkilöihin. Sen jälkeen Eeva on muuttunut todella paljon, hän on siis nykyään uskovainen ja liittynyt helluntaiseurakuntaan. Uskon että se on suurin syy Eevan muuttumiseen. Uskovaiset varmaan ajattelevat että se on muuttanut tätä Eevaa vain parempaan suuntaan. Ja paskanmarjat sanon minä! 
Mutta kun Eeva on aina ollut kauhean hiljainen ja ujo, "vieraammassa" seurassa toki joo, mutta minä olen tuntenut Eevan niin paljon kauemmin kuin nuo uskovaiset että minulle Eeva sitten osaa ja uskaltaa näyttää oikean minänsä, valitettavasti. 
Eeva on oikea "malliuskovainen" kaikkien silmissä mutta todellisuudessa jos valehtelee voiko sillon olla edes kunnon uskovainen? Uskovaistenhan pitäisi olla suvaitsevaisuuden perikuvia, no Eeva ei sitä ainakaan ole. Eeva ei itse tiedä miten uskovaisten pitäisi käyttäytyä vaan "matkii" kaiken muilta uskovaisilta. Ja toisekseen, silloin kuin meillä on ollut riitaa Eevan kanssa, joskus vuosia sitten jo, niin Eeva on kääntänyt kaiken minun syyksi ja minä olen siittä saanut kaiken paskan niskaani, vaikka todellisuudessa kaikki on saanut alkunsa Eevasta. No uskovaisten silmissä pitää esittää olevansa niin viaton ja hyvä ihminen. 
Eeva suuttuu todella pienistä asioista, esim. eilen illalla juteltiin mesessä;

minä: mites on viikonloppu mennyt? 
Eeva: No siinähän se, kylästellessä ja hyvässä seurassa. 
minä: vais ni. 
Eeva: ? kysyit ja vastasin
minä: niin ja vastasin siihen? 

Tämän jälkeen hän katosi mesestä eikä hänestä kuulunut mitään, ennen kuin tänään sain yhtäkkiä puhelimeen viestin Eevalta: 
Sorry, poistin vahingossa fb kavereista ja OIKEASTI vahingossa. 

Ensinnäkin voisko joku kertoo mulle miten on mahdollista poistaa facebookin kaverilistalta vahingossa??? :D 
Eli minun mielestäni tuossakin ilmenee jotain pientä valehtelua. 
Voi mulle suoraankin tulla sanomaan että ei halua enään olla kaverilistoilla. Se on mulle ok, mut että nuin sen tekee. Argh, järki meinaa mennä jo pelkästään tän kirjottamisesta. 
Mut tosiaan tää ei ollut ensimmäinen kerta kun Eeva tekee niin, mut mun hermot on nyt totaalisesti mennyt tämän neidin kanssa. Paljon oon paskaa saanut niskaani hänen ansiostaan ja paljon oon hänen kiukuttelujaan kestänyt mut nyt mä en jaksa enään. 
Ja tän ei oo tarkotus kuulostaa siltä et valitan ku teini täällä ku facesta lähtee yks kaveri veks, vaan mulla ärsyttää toi Eevan lapsellinen käytös. 

Tän kirjotuksen ei ole tarkoitus loukata ketään, etenkään uskovaisia. 
Uskovaiset on mukavia ja ihan tavallisia ihmisiä ja heidän kans on kiva viettää aikaa. 
Minä ainakin tykkään :) 

Tosiaan joo, tänään en jaksa alkaa enään toista postausta kirjottaan meidän kodista, joten se saa jäädä vaikka huomiselle. Mun oli nyt vaan pakko tulla kirjottaan tästä Eevasta koska tuntuu että pää räjähtää sen kanssa :D  

Hurjan lystiä :)

Kiva päivä takana, 
osittain senkin takia että sai kameraan virtaa ja pääs kuvaileen pitkästä aikaa. :) 
Tosiaan Jaron päikkäreiden jälkeen lähettiin ulos ja puistoon tosin aurinko ei enää silloin paistanut koko aikaa mutta kyllä aina välillä pilkahti auringonsäteet pilvien takaa. Tuulikin aika kylmästi, mutta se ei meitä hidastanut. :) 

Litsis lätsis! 

Keinuminen on huuuuurjan lystiä!  

Leikki-ikä on koko ikä! 

Huomenna ajattelin kuvailla meijän kotia ja laittaa tänne sitten niitäkin kuvia. ( Jos nyt jollakin kiinnostaa nähdä millainen koti meillä on :)) 

Joten tässä nyt tältä erää, huomenna uusiks! 

se löytyi, JES!

Mun on nyt pakko tulla kertoon tää tänne heti, löysin sen kameran laturin!! 

Oon ollu niin ilonen nytten ku oon luullu et se on vahingossa menny roskikseen, mut onneks ei! :) 

Siispä, heti akku lataukseen ja sit heti ulos ku Jaro herää päikkäreiltä. 

Aurinko paistaa ja plussaa näyttää mittaritkin kivasti :) 

Palailen illalla kuvien kera! Kivaa sunnuntaipäivää kaikille! :)

muutaman päivän tilitys

Mä oon ollu taas niin aikaansaamaton että en oo "jaksanu" tehä uusia postauksiakaan nyt muutamaan päivään. Tuntuu vaan et koko ajan väsyttää ja tekis mieli vaan nukkua päivät pitkät, mut onneks mies on töissä niin mulla ei oo mahdollisuutta siihen kun Jaron kanssakin tarvii leikkiä :) 
Nyt mulla on muutaman päivän aikana menny lonkat tosi kipeeksi, ajattelin että säästyisin tässä raskaudessa niiltä kivuilta, mutta pyh, ne tuli paljon kovempina kun Jaroa odottaessa. 
Hyvä että pääsen edes liikkumaan tällä hetkellä. Mies kävi äsken ruokkiksella kotona ja ihmetteli että minkä takia kävelen "seiniä pitkin", pakkohan mun on että pääsen liikkumaan huoneesta toiseen :D voisin kyllä vakavasti harkita että kävisin tk:sta lainaamassa kainalosauvat loppuraskauden ajaksi, helpottais vähä liikkumista... 
Mukavaa kun istun rauhassa sohvalla ja en tunne lonkissa sillä hetkellä minkäänlaista kipua, niin Jaro tulee eteeni, katsoo sinisillä silmillään suoraan silmiin, ottaa mun kädestä kiinni ja lähtee viemään mua lelujen luokse. No siinä sitten taiteilen itseni lattialle inkkari-asentoon monen mutkan kautta ja niin taas leikitään jokunen tovi, kunnes Jaro lähtee touhuamaan omiaan. 
Aamulla kun näin kävi, niin luovutin, päätin jäädä istumaan sinne lelujen keskelle ja katsoin sieltä telkkaria. En vaan halunnu siinä vaiheessa kärsiä niistä kauheista kivuista, tuo tuntui paljon fiksummalta siinä vaiheessa, Huom, siinä vaiheessa! Koska sitten kun olin jonkun aikaa katsonut telkkaria siinä ja lonkat oli tottunut siihen inkkari-asentoon, niin arvatkaas mikä kipu ja polttelu alkoi kun yritin siittä sitten nousta ylös, eihän siitä mitään tullut. No loppujen lopuks kun pääsin ylös niin raahauduin sohvalle takas istumaan, ja enhän mä voinut mitään muuta kuin nauraa itselleni. 
Tuo tapahtuma ei kyllä kirjotettuna kuulosta niin hauskalta mitä se todellisuudessa oli, mutta toivottavasti voitte kuvitella. Ainakin uskon että ne joilla on lapsia niin ymmärtävät tuon "tuskan" :D

Mulla on ollu monta asiaa mielessä mistä mun pitäs kirjottaa mutta arvatkaa vaan muistanko enää niitä! :D 

Eilen täällä rovaniemellä oli aivan ihana ilma, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja mittari näytti +15. Oli niin ihanaa kun ei tarvinnut pukea päälle toppatakkia, villapipoa ja käsineitä. Jarokin nautti oikein kunnolla kun ei tarvinnut laittaa muuta kuin farkut jalkaan ja takki ja kevätpipo päähän. Oltiin pari tuntia ulkoilemassa, eli toisin sanottuna, kiertelemässä kauppoja ;) 
Viereisessä ostoskeskuksessa oli seppälän loppuunmyynti niin löysin sieltä itselleni farkut ja mekon. Suunnittelin että sen mekon voisin kesällä laittaa mun siskonpojan rippijuhliin, kun mulla ois siihen juuri sopivat kengätkin kaapissa valmiina odottamassa :)
Hintaa nuille vaatteille tuli yhteensä 6€ (farkut 3€ ja mekko 3€) 
Muuta mä en sitten löytänytkään. Tosin yhdet verhot, samanlaiset kuin ne violetit paneeliverhot mitkä löysin kirpparilta edellisviikolla, mutta ruskeat, löysin facebookin kirpparilta, hintaa niille tuli 5€. Kävin nekin sitten hakemassa eilen samalla reissulla :) 

Meillä muuttu vapun suunnitelmat nyt ihan totaaalisesti, eli ei nyt ainakaan lähdetä Ivaloon, joten niin saa heittää hyvästit myös mökkeilylle, mutta sinne ois kuitenkin tarkoitus lähteä joku viikonloppu, aika piakkoinki, joten ei haittaa :) Mutta vappuna ollaan siis vain kotona ja puhallellaan ilmapalloja, juodaan simaa, ja mussutellaan munkkeja, ihan kiva niinkin :) oon nyt yrittäny  netistä katella jos jossakin päin rolloa ois jotai vappumeininkejä jotka ois lapsiperheille tarkotettu, mut ainakaan viel ei oo tullu vastaan, mut onneks täs on muutama päivä viel aikaa :) 

Varattiin Jarolle ens keskiviikolle hiustenleikkuuseen aika, iso poika pääsee jo kunnon parturiin. Ois kai ne aika helposti itekki voinu leikata mut mä en ainakaa ois uskaltanu etten vahingossakaan vaan korvaan leikkaa :D No mut se parturi oli suunnitellu jo miten Jaron hiukset leikataan, mulla ei oo mitään tietoa mut mies sanoi että tulee ison pojan tukka, jännittää :) 

Ohhoh, tulipas tätä tekstiä, toivottavasti jaksatte lukea, vaikka kauheen tylsältähän tää näyttää ku ei niitä kuvia oo ollenkaan. Mut en haluis vanhojakaan kuvia laittaa ku uus blogi niin uudet kuvatkin! :) mutta eiköhän se laturi joskus vielä löydy :) 

Tämä lonkkavaivanen mamma kiittää ja kuittaa ja lähtee seuraavaksi raahautumaan sohvalle teekupposen kanssa! :) niin ja hyvää viikonloppua kaikille! 

Jaron 1.5 v neuvola

"Ihana touhupoika. Kasvaa hyvin. Hyvällä ruokahalulla syö, maitoa juo. Hampaita harjaillaan. Kiipeilee, kävelee. Motorisesti ketterä poika. Sanoja muutamia, ohjeita ymmärtää, potalle harjoittelee. Omatahtoinen!" 
Näin tuli Jaron neuvolakorttiin lukemaan tänään neuvolassa :) ja laitampa vielä ne poitsun uudet mitatkin 10,95kg & 82cm, py 49,1 cm! 

Neuvolassa meni hyvin, vaikka se aika olikin juuri sopivasti päikkäriaikaan, mutta onneksi Jaro oli sen verran väsynyt että meni jo ennen 11 päikkäreille niin kerettiin syömäänkin ennen lähtöä :) 
Samalla oli mullakin tosiaan masukin neuvola, kaikki kunnossa ja painokaan ei ollut onneksi noussut vaan tippunut reilu puoli kiloa kahdessa viikossa :) nyt mulla on yhteensä tippunut paino tän raskauden aikana yli 10kg!! oon niin tyytyväinen itseeni että oon pystynyt oleen enimmäkseen ilman herkkuja vaikka kovasti niitä on välillä mieli tehnytkin :) No nyt lupasin itselleni että tänään saan vähän herkutella, joten odottelempas tässä juurikin miestä kotiin kun se lähti hakemaan kaupasta jätskiä, nam :) 

Kaikki on niin helppoa nykyään Jaron kanssa ku sille on tullu se tietty päivärytmi, ennen iltasin Jaro saattoi valvoa 23-24 asti eikä millään suostunut nukahtamaan vahingossakaan ennen sitä. Nykyään Jaro nappaa tyynyn mukaansa ja lähtee makkariin suuntaamaan jo klo 20 paikkeilla, niin mukavaa kun saa peten kanssakin vietettyä kaksistaan muutaman tunnin ennen nukkumaan menoa :) 

Unohdettiin muuten soittaa sinne isännöitsijälle tänään, no jos huomenna sitten :)

tässä kaikki tältä erää, minä kiitän ja kuittaan ja lähden sohvan nurkkaan nauttimaan jätskistä!! 

Tämä tässä ei tosin ole minun jäätelö, vaan googlesta nappasin ;) 

tapahtumarikas päivä

Tänään onkin tehty vaikka mitä! 
Käytiin tänään Jaron päikkäreiden jälkeen siellä avoimella päiväkodilla, mentiin tosin sinne niin myöhään ettei keretty kuin tunti siellä olla kun se meni jo kiinni. Mutta se ei Jaroa hidastanut. Oli kiva ku se työntekijä oli jo saanut lelut kerättyä siististi omille paikoilleen kun siellä ei enään montaa lasta ollut, niin sitten saapui Jaro joka levitti kaikki lelut ympäri niitä tiloja, minun oma rakas energiapakkaus! <3 
No siivottiin sitten Jaron ja sen tätin kanssa ne lelut takas paikoilleen ennen lähtöä :)

Kävin tänään hakemassa yhden lampun minkä löysin Facebookin kirpparilta, hintaa sillä oli 4€. Pakkohan se oli ostaa kun se sopii niin hyvin meidän "uuteen" olkkariin ;) 
No se lampun asennus ei mennyt ihan niinkuin ois pitänyt mennä, ensin kun oltiin laitettu lamppu kattoon, ja laitettiin se päälle, niin sulakkeet paloi. No ei hätiämitiä, kun meillä oli varasulakkeita. Ajateltiin että otetaan uus yritys, sillä kertaa ei sulakkeet palanut, mutta tuli sellainen ongelma vastaan että sitä lamppua ei saanut sammutettua ollenkaan vaikka kuinka valokatkasijaa räpsytti, se valo oli ja pysyi. Lopulta tultiin siihen päätökseen et otetaan se lamppu alas katosta ja soitetaan huomenna isännöitsijälle, joskos joku tulis korjaamaan tuon olohuoneen valokatkasimen, kun se on ilmeisesti rikki kun se on ihan semmonen "löysä". 

Ja voi kivaa, meille taitaa tulla uuden mikron ostokin eteen aika piakkoin. 
Aloin päivällä lämmittään ruokaa ihan normaalisti, sitten kun oli syöty niin aloin ottaa mikron vierestä jotain tavaraa ja ohimennen hipasin mikroa, se oli ihan tulikuuma :O En kyllä uskalla sitä enää käyttää jos oon Jaron kans yksin kotona. Mitä mä siin vaihees teen jos se syttyyki palamaan? :D 

Huomenna ois sitten Jaron 1,5 v ja masukin neuvola samaan aikaan. Saas nähdä miten menee se reissu kun se aika on Jaron päikkäreiden aikaan juurikin sopivasti, no ehkä me selvitään siittä mitään ilman sen suurempaa stressiä :)
Onneksi petekin pääsee mukaan kun sai työt niin sovittua, niin ehkä se on Jarollekin mukavampaa että isikin on mukana eikä kärtyäisi sen vuoksi :) 

Pakko vielä sanoa että nyt mulle on tullut ensimmäinen mielihalu tämän raskauden aikana, päärynämehu. Onneksi kuiten vain mehu, ettei esimerkiksi päärynöitä dipattuna sinappiin? :D 

Eka kuva on otettu helmikuussa kun oltiin Jaron kanssa kahdestaan mun vanhempien luona, kuvassa on siis myös mun koira, joka jäi sit mun vanhemmille kun muutin omaan asuntoon. 

Toinen kuva on otettu kans helmikuussa kun oltiin Oulussa pari viikkoa miehen töiden vuoksi. 

Eli vieläkään en valitettavasti ole löytänyt sitä kameran laturia, vaikka olen kyllä kovasti yrittänyt etsiä sitä joka paikasta, valitettavasti tuloksetta :( 

rv 30+0

Heti ekana mulle tuli mieleen et alottaisin tän postauksen lauseella 
"voi että ku aika menee nopeaa"  mutta taidan jättää sen tekemättä ;) 
Elikkä kuten otsikko kertoo jo niin tänään tuli 30 raskausviikkoa täyteen, vielä 10 ois jäljellä. Tähän väliin sitten voisin kertoa että aika menee todellakin tämän raskauden kanssa kuin siivillä! Tuntuu että vasta saatiin itsekin tietää että saadaan vauva, niin nyt meillä kohta on jo sylissä tuhiseva nyytti, oi että :) 
Vastahan minä facebookissa kaverilleni "valitin" kun mulla oli viikkoja takana vasta 17 ja kaverilla sitten jo lähenteli 30 viikkoa. No nyt olen itse tässä tilanteessa :) 

Hassua miten erilaiset nämä raskaudet on olleet; Jaroa odottaessa mulla ei ollut melkeinpä mitään vaivoja, niin nyt on ollu lähes kaikki mahdolliset. 
Oi että kaipaan sitä kun ekan raskauden aikana mun hiukset ja iho voi tosi hyvin, koska nyt mulla on ensinnäkin varmaan puolet hiuksista irtoilleet ja hiukset on muutenkin koko ajan tosi rasvaiset, vaikka ne olisi juuri pessyt. Ja iho kukkii ku yläasteikäisenä, ei kivaa.. 

Kuten jokaisessa, niin myös tässä päivässä oli positiivista, nimittäin saatiin ne meidän vanhat sohvat lähtemään uuteen kotiin! Nyt on vihdoin olohuoneessa tilaa kävellä miten itse haluaa eikä tarvi mennä tiettyä labyrinttireittiä olohuoneen toiseen päähän. :) Mutta nyt kun katsoo meidän olkkaria niin se näyttää kauheen autiolta, kerkesin varmaan tottua jo siihen ahtauteen, mutta eiköhän se tästä kun saa uuden maton hankittua lattialle :) 

Hei kohtahan on jo vappu! 
Meillä on suunnitteilla lähteä mun vanhempien luo, tuonne vielä pohjosempaan, Ivaloon :) Oon niin innoissani oottanu et päästäs sinne taas pitkästä aikaa käymään ja nyt siihen on enää viiiiiiiiisi yötä, oijoi.. Sitten ois viel aivan luksusta jos pääsis mökilläkin käymään ja kelkkaileen ja pilkillekin ennen ku jäät ja lumet sulaa, peukut pystyyn! 

Tämä kuva on otettu viime keväänä kun Jaro pääsi ensimmäistä kertaa pilkille :) 

Ja tässä kuvassa on mieheni Petri, eli pete ja Jaro paistamassa makkaraa mökkirannassa.

Viime keväältä siis tämäkin kuva. 

Minkälaisia suunnitelmia teillä muilla on Vapuksi? :) 

Hauskaa sunnuntai-illan jatkoa kaikille! 

Kiva lauantai!

Tää päivä ei alkanu niin hyvin miten oli suunniteltu, mutta siittä en halua nyt sen enempää kirjoittaa. Ehkä joskus. 

Meil on kotona pieni kaaos tällä hetkellä, erityisesti olohuoneessa.. Eilen tuli se divaanisohva, ja se ei ole mistään pienimmästä päästä. Ei sitten keretty hankkiutua edellisistäkään sohvista eroon, meillä niitä oli siis kaksi (2- ja 3-istuttavat) joten nyt meillä on divaaani sekä nuo vanhat sohvat olohuoneessa viemässä tilaa. No eipähän tarvi ainakaan valittaa että istumatila loppuu kesken ;D Nyt tarvis vaan äkkiä saada ne vanhat sohvat pois tilaaa viemästä että pääsisin kunnolla sisustamaan :)

Siitä pääsenkin nyt aiheeseen mistä tulin alunperin kirjoittamaan tänne, elikkä sisustaminen. Mä niiin rakastan sisustamista, et nyt kun saatiin tuo divaani niin mulla on tullut niin monia uusia sisustus ideoita mieleen, joita pääsen nyt pikkuhiljaa toteuttamaan. 

Tänään käytiin vihdoin ja viimein siellä kirpparilla, oon nimittäin todella aikaansaamaton. 

Löysin sieltä aivan ihanat violetit paneeliverhot; Hemtex-merkkiset, hintaa 2,50€ (!!) 

Mun oli aivan heti pakko saada ne ikkunaan sovittaa, laitoin ne jo ennestään ikkunassa olleiden valkoisten verhojen viereen niin tuo olohuone näyttää nyt jo niin kodikkaalta, verrattuna siihen mitä se oli nuiden vanhojen sohvien aikaan, silloin mulla nimittäin ei ollu mitään innostusta sisustaa, vaikka siitä hommasta olen aina tykännyt! 

Laitan kuvaa heti kun se kameran laturi löytyy ja kunhan nuo vanhat sohvat saa pois nurkista! 

Jännä huomata miten pienillä asioilla ja tekstiileillä saa iloa itselleen ja perheelle hommattua! Ja kodistakin saa heti paljon mielekkäämmän näköisen. :) 

Onneksi tämäkin lauantai kääntyi parhain päin! 

Rakastan perhettäni yli kaiken! <3 

Ja laittakaa ihmeessä kommenttia jos on jotain kysyttävää tai palautetta tai ihan muutenkin vain, mielelläni vastailen teille! :) 

Kesä on jo ovella

Eilen illalla kun kirjoitin tuon postauksen ja kerroin meidän mukavista suunnitelmista, kun miehelläkin oisi tänään vapaapäivä. 
No aamulla vähä ennen ysiä mies sitten hälytettiin kuitenkin töihin. Että sinne meni se kiva päivä.

No mutta onneksi tässäkin päivässä on jotain positiivista, kuten jo aiemmin olen kirjoittanut niin meille tulee tänään uusi sohva. Mä ooon niin odottanut tätä päivää kuin kuuta nousevaa. 
Tosin nyt kun mies joutui töihin, niin on pieni ongelma; Mitenhän ihmeessä mä saan yksin sen sohvan tuotua tänne meijän asuntoon, neljänteen kerrokseen? :D no tarvii toivoo et mies sen verran pääsis töistä käymään tässä kotosalla että sais sen sohvan tuotua tänne ylös edes.

Päätin että me pidetään kuitenkin Jaron kanssa tänään kiva päivä, kun Jaro herää päikkäreiltä. 
Sinne kirpparille ainakin lähdetään katselemaaan ja ehkä ostelemaankin, jos vain löytyy jotain "uutta" ja kivaa :) Ja sitten kun on vielä näin nätti ilma, täällä paistaa siis aurinko ihan pilvettömältä taivaalta ja lämpömittari näyttää vaikka kuinka montaa plus-astetta, niin lähdetään puistoon temmeltämään :) aijai... 

Löysin tällaisen kivan kevät-kuvan Googlen ihmeellisestä maailmasta ja ajattelin laittaa vähän väriä tähän postaukseen ettei näyttäs niin tylsältä :)

Aurinkoista perjantai päivää kaikille!! :) 

One day

Tuntuu siltä että päivät menee ihan muutamissa silmänräpäyksissä ohi. 
Katsoin kelloa edellisen kerran puoli kolmen paikkeilla päivällä ja ajattelin että joo, mies pääsee kohta töistä kotiin ja sitten lähetään kauppaan ja sen jälkeeen aijon ottaa omaa aikaa ja käyä vaikka sitten yksikseen kävelyllä.  
Seuraavaksi havahduin siihen että salkkareitten lopputunnari jo soi.
Siinä vaiheessa aloin miettimään että oonko mä oikeesti saanu mitään aikaseksi koko päivänä. No okei joo, pyykkiä oon tietenki pessy ja siivoillu mut se on jokapäiväistä  arkipäivää, mutta että jotain erilaista ja "uutta". Vaikka sitten sitä kävelyä yksikseen, ILMAN rattaita ja Jaroa. Se on oikeasti jo tosi luksusta. 

No huomenna tehään jotain "normaalista" poikkeavaa, kun miehellä on vapaapäivä. 
Käytiin maanantaina ensimmäistä kertaa tuolla keskustan neuvolan avoimella päiväkodilla, ja voi jessus Jaro oli innoissaan, joten meinattiin huomennakin mennä siellä käymään. 
Maanantaina siellä oli järjestetty maalaamista lapsille, no eihän Jaro kauaa malttanut maalailla kun uudet kaverit ja lelut odottivat, mutta kyllä me saatiin semmonen hieno Jaro-picasson maalaus kotiinkin asti. Siihen kun löytäisin vielä sopivat kehykset niin laitan sen seinälle, oli se sen verran upee :) 
Laitan kuvaa siittä ja kaikesta muustakin heti kun löydän jostakin kameran akun laturin, en tajuu mihin oon sen voinu jemmata. Joka paikasta oon sitä etsinyt mielestäni mut ei oo tullu ainakaa vielä vastaan. 

Huomenna meinattiin myös käydä pitkästä aikaa syömässä kiinalaisessa raflassa, kirppareilla ja muutenkin kaupoissa vähän pyörimässä ja katsomassa jos vaikka löytys jotain kivoja mekkoja vauvalle. :) 
Kirppareista sen verran, et mä rakastan yli kaiken käydä kirppareilla ja tehdä aivan mahtavia löytöjä sieltä. 
Suosin todella paljon tavaroiden kierrättämistä, meillä ei oo varmaan kotona yhden ainuttakaan uutta huonekalua, ku mun mielestä on paljon fiksumpaa ostaa käytettynä (jos on hyväkuntoista) kuin tuhlata paljon enemmän uuteen samaan tavaraan. Paitsi sänky ollaan ostettu ihan uutena. 

No tämä saa riittää tältä erää, jään odottelemaan että mies tulee kotiin kun lähti hakemaan meille pitsaa pitkästä aikaaa, ja sitten leffa pyörimään :) 

Kiva nousta ens viikolla neuvolan vaa'alle kun nyt tulee mässättyä kunnolla pitsaa. :D 

Tsau! 

Aamunavaus

Aamu alkoi erittäin mukavasti. 

Luettiin Jaron kanssa kirjaa ja sitten ihan yhtäkkiä Jaro sai jonkin ihan ihme kärty kohtauksen ja iski sillä kirjalla mua silmään, no sen seurauksena mun vasen silmä on nyt ihan musta ja turvoksissa.

Naureskelin itsekseni että mitähän mies ajattelee kun tulee ruokatunnilla käymään kotona ja minä oon mustan silmän kanssa vastassa :D 

Tarvii varmaan meikkivoiteella yrittää peitellä tuota silmän ympärystää että kehtaa kaupassa lähteä käymään. Mitähän ihmiset ajattelis jos lapsen kans lähen kauppaan ja omaan mustan silmän, se ei varmaan antais kauhean hyvää äiti-kuvaa minusta.. 

Tänään ajattelin et lähtisin pitkästä aikaa käymään tossa meijän lähikirpparilla, tosin harvemmin sieltä mitään löydän mutta jospa tänään tarttuis mukaan jotain kivaa... :)  

Nyt alkoi kuulumaan kolinaa olohuoneesta joten epäilen että Jaro on keksinyt taas alkaa leikkimään viherkasvien kanssa, joten tästä kirjotuksesta ei nyt sit tämän pidempää tullut. 

ps. Jaro täyttää tänään 1,5v :) 

Pitkästä aikaa..

Tän blogin kans kävi just niinkuin ajattelinkin, edellinen kirjoitus maaliskuun puolessa välissä ja nyt mennään jo tyylikkäästi huhtikuun loppua kohden. No ehkäpä mä vielä reipastun :) 

No mutta mitä meille nyt kuuluu? 

Jaro on kasvanut kovaa vauhtia ja nyt on vihdoin ja viimein alkanut jopa joitakin sanoja tulemaan, tosin "äiti" sanaa vielä odotellessa ;) 

Masukin viikotkin menee todella pikaista vauhtia, tänään 29+3. Mut mul on sellanen olo et tää ei viihdy kyllä kesään asti masussa kun mulla on tullut jo niin useasti kipeitä supistuksia, onneksi ne on kuiten menneet sitten lepäämällä ohi. 
Tosin yhtenä yönä heräsin supistuksiin ja ne oli todella todella kipeitä, samanlaisia kuin Jaroa synnyttäessä. Sinä yönä tuntui ettei ne mene ollenkaan ohi ja niitä tuli valehtelematta 10 min välein reilun tunnin ajan, silloin mietin että pitäiskö soittaa jo sairaalalle mut ajattelin sitten että en mä sinne turhaan halua lähteä, ja jatkoin unia.
Onneksi viime viikolla oli lääkärineuvolaan aika ja siellä selvisi että ne supistukset eivät ainakaan olleet vaikuttaneet milläänlailla kohdunsuuhun, eli täysin ummessa on :) 

Tänään löysin facen kirpparilta lasten jatkettavan sängyn, hinta 20e. Se oli täysin uudenveroinen ja söpön valkoinen. Tosin Jaroa ei kyllä vielä siihen opeteta nukkumaan kun nukkuu pinnasängyssä vielä niin nätisti eikä yritä kiipeillä edes laitojen yli, mutta ompahan valmiiksi sekin ostettuna että saa pinnasängyn sitten vauvan synnyttyä vauvan käyttöön. 

Mutta nyt kun on vielä rauhallista Jaron päiviunien aikaa, otan omaa aikaa ja lähen sohvalle tee kupposen kanssa täyttämään ristikkoa! 

Meille muuten tulee uus sohva perjantaina, jo on korkee aikakin. 
Kaikille tiedoksi jos ette vielä tienneet niin lapset ja vaalea sohva ei ole hyvä yhdistelmä, joten siksi hankittiin musta divaanisohva, kuvaakin laitan meidän kodista kunhan ensin saa sen uuden sohvan tänne :)